Muoviroska kiertoon




On fakta, että kulutamme yhä enemmän ja kulutuksesta syntyy myös yhä enemmän jätettä. Mielestäni jokaisen kuuluu ottaa täysi vastuu omasta kulutuksestaan. Mitä useampi lajittelee jätteensä, sitä enemmän materiaaleja saadaan talteen ja kiertoon. Kierrätys säästää edelleen energiaa ja luonnonvaroja sekä vähentää kaatopaikkakuormitusta. 

Kaatopaikoille ei ole viime vuoden alusta alkaen enää saanut viedä muovijätettä. Tällä hetkellä muovipakkauksia pystyy kierrättämään useissa alueellisissa keräyspisteissä. Lähimmän pisteen löytää netistä Rinki-ekopisteverkostosta. 

Uusien jätehuoltomääräyksien myötä myös taloyhtiöihin tulee muovinkeräysastioita. 
Jatkossa alueella kerätään muovijätettä ja biojätettä yli 10 huoneiston kiinteistöissä. Muovijätteiden osalta velvoite tulee olemaan kokonaan uusi, ja biojätteissä raja on ollut  20 huoneistoa. 

Pidän kehitystä erittäin hyvänä! Kierrätämme itse kotona kaiken puhtaaksi saatavan muovin. Vaikka kevyt puhdistaminen vaatii hieman aikaa, se sujuu nopeasti osana arkirutiineja. Muovin erilliskerääminen toimii yhtälailla pikkulapsiperheessä kuin muillakin. 

Muoviroska päätyy kierrätettäväksi Riihimäelle. Kierrättäminen pesemisineen vie vain 15 % siitä energiamäärästä, jota kuluu muovin tekemiseen öljystä. Kierrätysmuovista valmistetaan esimerkiksi muovipusseja uudelleen käyttöön.

Kierrätyskeskusteluissa joskus törmää väitteeseen siitä, ettei omalla panoksella ole merkitystä. Pienet virrat kasvavat kuitenkin suuriksi ja kohta muovinkeräys alkaa olla kaikille arkipäivää. Itse en pysty heittämään jogurttipurkkia tai jauhelihapakkausta enää sekajätteeseen. 


Mielipide on julkaistu Kunnallislehdessä 21.3. ja Kaarina-lehdessä 22.3.2017

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti