Elinvoimainen kunta on lapsiystävällinen kunta




Kaarinassa on viime päivinä keskusteltu paljon ensi syksyn alkuopetuksen oppilasmääristä. Ilmoittautuneiden ekaluokkalaisten määrät ovat ilmeisesti ennakoitua suurempia, ainakaan suuriin ikäluokkiin ei ole onnistuneesti varauduttu. 

Littoisissa Kotimäessä ja keskustan Valkeavuoressa maksimioppilasmäärät ovat ylittymässä neljällä oppilaalla, eikä lisäluokkia ole luvassa. Kaarinan tavoite on ollut pitää 1-2:n luokkakoot maksimissaan 25 oppilaassa ja 3-6:n luokkakoot korkeintaan 30 oppilaassa. Kotimäessä ja Valkeavuoressa tulevat ryhmät ovat noin 27 oppilaan luokkia. Ylisuuria luokkia aiotaan tukea ylimääräisellä tuntiresurssilla, joka käytännössä tarkoittaa esimerkiksi muutamaa jakotuntia. 

Mitä suuremmaksi ryhmäkoko kasvaa, sitä vähemmän opettajalla on aikaa yksittäiselle oppilaalle. Suuremmassa ryhmässä on myös usein enemmän häiriötekijöitä, ja koko luokalla vähemmän mahdollisuuksia keskittyä oppimiseen. Ryhmäkoko ei kuitenkaan kerro kaikkea, koska eniten vaikutusta on sillä, minkälaisia oppijoita luokassa on. 

Vuoden 2011 alusta muuttuneen perusopetuslain mukana tehtiin erityisopetuksen integraatio. Lainmuutoksen hyvä tavoite on antaa kaikille mahdollisuus opiskella omassa lähikoulussaan. Jotta integroidun opetuksen sinänsä erinomainen tavoite onnistuisi, on siihen resursoitava riittävästi. Laadukas opetus syntyy, kun oppiminen tapahtuu turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. 

Mielestäni Kotimäen ja Valkeavuoren koulujen 1-2 luokille tulisi taata oppimisrauha pienryhmien ja järkevän kokoisten luokkien kautta. Kotimäen koulusta puuttuu kokonaan alkuopetuksen pienryhmä ja esimerkiksi sen avulla saataisiin helpotusta myös suureen luokkakokoon, kun erityistä tukea tarvitsevat lapset saisivat opiskella ainakin osan tunneista pienryhmässä. Samalla koko luokan oppimisrauha säilyisi.

Voimme itse Kaarinassa päättää, haluammeko, että lapsiin ja nuoriin satsataan. Satsaus kouluun ja opetukseen on satsaus tulevaisuuteen, joka maksaa itsensä pitkällä aikavälillä takaisin.


Kaarinalla on ollut hyvä maine lapsiystävällisenä kaupunkina. Sivistyspalveluihin panostava kaupunki houkuttelee jatkossakin uusia asukkaita, sillä lapsiperheet osaavat hakeutua hyvien palvelujen ääreen. Sinä voit päättää tulevissa kuntavaaleissa, onko Kaarina jatkossakin lapsiystävällinen ja lapsiperheiden näkökulmasta vetovoimainen paikka asua.

Käytä ääntäsi ja vaikuta!




Kuntavaalit ovat taas täällä. Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona ja vajaan kahden viikon päästä koittaa varsinainen äänestyspäivä. 

Kuntavaaleissa asukkaat pääsevät vaikuttamaan konkreettisesti omaa elämäänsä lähellä oleviin asioihin. Siitä huolimatta äänestysaktiivisuus jää kuntavaaleissa matalaksi. Vain noin puolet äänioikeutetuista käyttää ääntänsä. Kaarinassa viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli jonkin verran korkeampi, 61 %. 

Erityisesti nuorten laimea äänestysinto on huolestuttava. Nuoria ehdokkaita on yhä verraten vähän ja myös kiireistä perhearkea viettävistä pienten lasten vanhemmista on pulaa ehdokaslistoilla. Vaikka ehdokasasettelu on jo tehty, voi tulevien valtuustojen kokoonpanoon vielä vaikuttaa äänestämällä. Huomioitavaa on myös se tosiasia, että vaikka naiset äänestävät miehiä ahkerammin, ovat miehet enemmistönä ehdokaslistoilla ja valtuustoissa. 

Tästä kaikesta seuraa, että tulevat kaupungin päättäjät eivät edusta kaupungin väestörakennetta sen todellisessa suhteessa. Mielestäni kaupungin päätöksentekoon kuitenkin tarvitaan yhtä lailla nuoria aikuisia, varttuneenpaa väkeä ja kaikkea siltä väliltä. Kokemus ei tee autuaaksi, vaan viisautta ja erityisesti uusia ajatuksia löytyy myös nuorilta. Kaikkein parhaiten kaarinalaisten näkemykset tulevat esiin, kun päättäjillä on omakohtaista kosketuspintaan päätettäviin asioihin. 

Nuorilla ja esimerkiksi meillä pienten lasten vanhemmilla on usein myös oma näkemys ja visio kaupungin tulevaisuudesta. Jos siis haluat muutosta, äänestä ikäistäsi ehdokasta. Kannustan myös äänestämään rohkeasti uusia ehdokkaita. Ajattelutavan muutos uudistaa ja kehittää kaupunkia.

Kevään kuntavaaleissa Kaarinassa on ehdolla yhteensä 227 ehdokasta, joiden joukosta voi valita omansa. Kannustan kaikkia käyttämään ääntään, sillä vain äänestämällä voi vaikuttaa. Valitettavasti äänestämättä jättäminen jää melko turhaksi protestoinniksi. 

MUISTA SIIS ÄÄNESTÄÄ! 


Ennakkoäänestys on 29.3.­—4.4.2017 ja varsinainen äänestypäivä 9.4.2017.

Muoviroska kiertoon




On fakta, että kulutamme yhä enemmän ja kulutuksesta syntyy myös yhä enemmän jätettä. Mielestäni jokaisen kuuluu ottaa täysi vastuu omasta kulutuksestaan. Mitä useampi lajittelee jätteensä, sitä enemmän materiaaleja saadaan talteen ja kiertoon. Kierrätys säästää edelleen energiaa ja luonnonvaroja sekä vähentää kaatopaikkakuormitusta. 

Kaatopaikoille ei ole viime vuoden alusta alkaen enää saanut viedä muovijätettä. Tällä hetkellä muovipakkauksia pystyy kierrättämään useissa alueellisissa keräyspisteissä. Lähimmän pisteen löytää netistä Rinki-ekopisteverkostosta. 

Uusien jätehuoltomääräyksien myötä myös taloyhtiöihin tulee muovinkeräysastioita. 
Jatkossa alueella kerätään muovijätettä ja biojätettä yli 10 huoneiston kiinteistöissä. Muovijätteiden osalta velvoite tulee olemaan kokonaan uusi, ja biojätteissä raja on ollut  20 huoneistoa. 

Pidän kehitystä erittäin hyvänä! Kierrätämme itse kotona kaiken puhtaaksi saatavan muovin. Vaikka kevyt puhdistaminen vaatii hieman aikaa, se sujuu nopeasti osana arkirutiineja. Muovin erilliskerääminen toimii yhtälailla pikkulapsiperheessä kuin muillakin. 

Muoviroska päätyy kierrätettäväksi Riihimäelle. Kierrättäminen pesemisineen vie vain 15 % siitä energiamäärästä, jota kuluu muovin tekemiseen öljystä. Kierrätysmuovista valmistetaan esimerkiksi muovipusseja uudelleen käyttöön.

Kierrätyskeskusteluissa joskus törmää väitteeseen siitä, ettei omalla panoksella ole merkitystä. Pienet virrat kasvavat kuitenkin suuriksi ja kohta muovinkeräys alkaa olla kaikille arkipäivää. Itse en pysty heittämään jogurttipurkkia tai jauhelihapakkausta enää sekajätteeseen. 


Mielipide on julkaistu Kunnallislehdessä 21.3. ja Kaarina-lehdessä 22.3.2017

Nuoren ensimmäinen työ merkitsee!






Jälleen on se aika vuodesta, kun nuoret käyvät toiveikkaina kesätyön hakuun. Monelle kesätyöpaikka on ensimmäinen kosketus työelämään ja siksi erittäin arvokas ja merkityksellinen. 


Kaarina avasi tänään kaupungin kesätyöpaikkahaun. Jaossa on noin 80 työpaikkaa, ja hakuaikaa on kuun loppuun saakka. Kaupungista ei riitä kesätyöpaikkaa kaikille nuorille, joten on tärkeä saada yksityiset yritykset mukaan tulevaisuuden talkoisiin. 

Kaarinassa nuorilla on mahdollisuus hakea Tuumasta duuniin -kesätyötuella kesätyö kaarinalaisesta yrityksestä. Kaikki varsinaissuomalaiset yrittäjät on myös haastettu maakunnanlaajuiseen Kesäduunaa-kampanjaan. Kampanjan tarkoitus on työllistää nuoria alueen pk-yrityksiin. Lisätietoja löytyy ainakin täältä

Nuorelle kesätyöpaikka on tärkeä ensi kosketus työelämään. Kesätyöpaikalla pääsee kokeilemaan eri alojen töitä, ja nuori saa ansioluetteloonsa ensimmäisiä merkintöjä. Oli kesätyö sitten lähellä omaa unelma-ammattia tai ei, on työkokemus arvokas askel eteenpäin. Yritykselle nuori saattaa olla tulevaisuuden työntekijä. Joku nuori voi myös innostua itse yrittämisestä ja perustaa myöhemmin vaikka oman leipomon. 

Maakunnassa on käynnissä positiivinen teollisuuden rakennemuutos, jonka myötä työvoimasta alkaa olla kova kysyntä. Erityisesti teollisuuden imussa tekniikan alan osaajille on tarvetta, mutta kasvu säteilee myös muille aloille. Positiivinen tilanne näkyy alueella jo työttömyyden laskuna. Myös nuorten, alle 30-vuotiaiden työttämyys on vähentynyt. Kaikkiaan avoimia työpaikkoja on neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin. 


Toivottavasti hyvä tilanne näkyy myös nuorten kesätyöpaikkojen tarjonnassa. Lyhyenkin työpätkän aikana nuori saa onnistumisen kokemuksia ja mahdollisesti kipinän tulevalle työuralleen.



Kaarinalta vastuullista jatkaa vaikeavammaisten opetusta




Kaarina-lehti uutisoi 1.3., että Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän vastuulla olleen Mylly-Antin koulun oppilaille etsitään tiloja Kaarinasta. Sote-uudistuksen myötä nykyinen erityishuoltopiiri ei voi enää järjestää vaikeavammaisten opetusta. 

Mylly-Antti on tarjonnut vaikeavammaisille lapsille peruskouluopetusta. Oppilaiden avun, tuen ja ohjauksen tarve on suuri lähes jokaisella elämän osa-alueella. Perinteinen luokkaopetus on vain yksi opetusmenetelmä muiden joukossa. Käytössä on erilaisia apuvälineitä, yksilöopetukseen mahdollistava eriyttämistila ja omat koulunkäyntiavustajat.


Pidän erittäin hyvänä ja vastuullisena toimintana, että Kaarina on mahdollistamassa vaikeavammaisten  opetuksen jatkumisen. Kaarinan omien neljän oppilaan lisäksi kaupunki olisi järjestämässä opetuksen itäisten naapurikuntiensa Liedon, Paimion ja Paraisten oppilaille. Olemme erityishuoltopiirin hallituksessa jo pitkään kantaneet huolta Mylly-Antin koulun 29 lapsen opetuksen jatkumisesta.

Lehden mukaan tavoitteena on kattaa toiminnasta syntyvät kustannukset saatavilla valtionosuuksilla. Hallinnon osalta odotetaan kuitenkin syntyvän lisäkustannuksia. Vaikkei itse opetustiloja löydettäisi Kaarinasta minkään olemassa olevan koulun yhteydestä, olisi palvelun hallinnointi mielestäni järkevä kytkeä jonkun toisen koulun kylkeen.


Perhevapaat tähän päivään



Omasta mielestäni viime aikoina esitetyt avaukset perhevapaiden uudistamisesta ovat erittäin tervetulleita. Nykyinen perhevapaajärjestelmämme on vanhentunut. Käytännössä perhevapaat jakautuvat epätasaisesti, lyhentävät naisten työuria, vaikuttavat negatiivisesti naisten palkkaukseen ja uralla etenemiseen sekä heikentävät naisten asemaa aina eläkkeisiin asti. OECD on arvioinut, että Suomessa alle kuusivuotiaiden lasten äitien työllisyys on jopa 20 prosenttiyksikköä alempi muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Jatkossa järjestelmä ei voi suosia toisen sukupuolen kotiinjäämistä ja vinouttaa työmarkkinoita, vaan sen on päinvastoin edistettävä tasa-arvon toteutumista. Kokoomuksen tuore perhevapaamalli on varsin hyvä ehdotus! Malli parantaa työllisyyttä ja molempien vanhempien uramahdollisuuksia. Se huomioi perheiden valinnanvapauden ja ottaa lähtökohdakseen lapsen edun ja perheiden hyvinvoinnin.

Mallissa kummallekin vanhemmalle kiintiöidään kolmen kuukauden pituinen ansiosidonnainen hoitovapaa. Lisäksi molemmille vanhemmille ensimmäinen vanhempainvapaakuukausi maksetaan korotettuna. Loput kuusi kuukautta vanhemmat voivat jakaa parhaaksi katsomallaan tavalla joustavasti. Etuudet siis jaetaan molempien vanhempien välille tasan, mutta niitä voi joustavasti siirtää toiselle (lukuun ottamatta kolmen kuukauden kiintiötä). Vapaasti jaettavaa kuuden kuukauden osuutta voi siirtää myös esimerkiksi isovanhemmille. Vanhempainvapaan (3+3+6) jälkeen seuraa kuuden kuukauden hoitovapaa, jonka etuus on 800 € kuukaudessa.

Vapaita voi joustavasti käyttää pitkissä tai lyhyissä jaksoissa, kokonaisina tai puolitettuina. Käytännössä puolitettuna pidetty vapaa myös pidentää vastaavasti sen kestoa. Puolitettuna 6 kuukauden vanhempainvapaa riittää vuodelle. Täysimääräisesti käytettynä malli kokonaisuudessaan mahdollistaa lapsen kotona hoitamisen 1,5 vuoden ikään saakka ja puolitettuna 3 vuoden ikään saakka. Puolitettuna hoitovapaaetuus on 400 € kuukaudessa eli vähän suurempi kuin nykyinen hoitoraha. 

Perhevapaauudistuksen tulisi mahdollistaa paremmin pienten lasten vanhempien työnteko. Kokoomuksen perhevapaamalli ohjaa tasavertaisempiin perhevapaisiin ja kannustaa isiä perhevapaille. Malli kannustaa molempia vanhempia palaamaan kotoa työmarkkinoille, vahvistaa ostovoimaa ja ehkäisee syrjäytymistä varhaiskasvatuksen kautta. Se mahdollistaa hoitorahan saamisen myös puolipäiväisenä, mikä edesauttaa osa-aikaista työskentelyä ja lapsen mahdollisuuksia osallistua varhaiskasvatukseen. Esitetty malli on myös valtiontaloudelle kustannusneutraali. 

Vanhemmat ovat asiassa itse parhaita asiantuntijoita, joten kaikkien kannattaisi nyt käydä avointa keskustelua aiheesta!

Kokoomuksen Perheet ja työelämä -asiakirjaan voi tutustua täältä.