Valtuustoaloite: Vuokrapelloille vesiensuojelukeinoja

Kaarinan kaupunginvaltuustolle jättämäni valtuustoaloite 13.12.2021 

Kaarinan ilmasto-ohjelmassa tavoitellaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoisen ilmastotavoitteen rinnalla tärkeä ympäristökysymys on vesientila.

Meren läheisyys on Kaarinan erityispiirre. Iso osa kaupungin vetovoimasta syntyy merellisyydestä. Saaristomeri lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja houkuttelee muuttajia ja matkailijoita. 

Asian kääntöpuolena on meren huono tila. Saaristomeri on Suomen rannikon heikkokuntoisin merialue. Haasteena on erityisesti maalta peräisin oleva ravinnekuorma, joka rehevöittää merta. Saaristomeren valuma-alue on ainoana Suomesta yhä mukana Itämeren pahimpien kuormittajien listalla.

Hajakuormitusta kulkeutuu mereen erityisesti pelloilta. Kaarina voi omalla toiminnallaan edistää maatalouden kestävyyttä ja lisätä tietoisuutta käytettävistä vesiensuojelukeinoista. 

Kaarinan kaupunki omistaa noin 160 hehtaaria peltoja ja vuokraa niitä viljelyyn. Kaupunki voi vaikuttaa vuokraamiensa peltojen käyttöön asettamalla vuokrapeltosopimuksiin vesiensuojeluehtoja.

Saaristomeren paremman tilan kannalta ehtoja voitaisiin asettaa esimerkiksi maan rakennetta parantavien kipsin ja rakennekalkin käytölle, kierrätyslannoitteiden käyttöönotolle, talviaikaiselle kasvipeitteisyydelle ja suojavyöhykkeille. 

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kaarinan kaupunki asettaa vuokrapeltosopimuksiin vesiensuojelua edistäviä ehtoja. 

Kokoomuksen valtuustoryhmä

Seudullista yhteistyötä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 12.12.2021

Turun seutu virittelee Tampereen viitoittamalla tiellä seutuyhteistyötä. Liikennepolitiikassa, maankäytössä ja erilaisten kärkihankkeiden edistämisessä on helppo kuvitella nykyistä tiiviimpää tekemistä. Myös muilla sektoreilla yhteistyölle on tarvetta. 

 

Yksi ajankohtainen kysymys on vaikeavammaisten lasten peruskoulun tulevaisuus. Sote-uudistuksen myötä nykyinen erityishuoltopiiri lakkaa, eikä hyvinvointialue järjestä kehitysvammaisten opetusta. Kuntien tulee ratkaista nykyisen Mylly-Antin koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen uudella yhteistyöllä tai vaihtoehtoisesti järjestää opetusta omassa kunnassaan. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole lapsen tuen eikä resurssien näkökulmasta järkevin.

Turun kaupunki on jo aiemmin vetäytynyt vaikeavammaisten opetuksen yhteistyöstä ja järjestää opetusta itsenäisesti. Turun kumppanuus olisi kuitenkin luontevin tapa edetä yhteistyössä ja hyvä lähtölaukaus seudulliselle yhteistyölle. 

 

Yhteistyötä tarvitaan enemmän myös varhaiskasvatuksessa. Turun seutu kasvaa ja kunnat painiskelevat hyvin samankaltaisten kysymysten parissa. Lasten määrä on kasvussa ja varhaiskasvatuksen piirissä olevia lapsia on alle kouluikäisten ikäluokista yhä enemmän.

 

Turun seudun kunnat voisivat Tampereen tapaan tehdä yhteistyötä varhaiskasvatukseen hakeutumisessa ja yksityisen varhaiskasvatuksen koordinoinnissa. Yhtenäinen varhaiskasvatuksen palveluseteli kannattaa ottaa käyttöön kaikissa kunnissa, sillä hoitopaikkojen tarve vaihtelee alueellisesti, eikä kuntaraja määritä perheiden liikkumista. 

 

Turun seutu voisi aloittaa kaupunkiseudun kasvun tukemisen myös yhteisen sijaispoolin rakentamisella. Sijaisten rekrytointi työllistää päiväkoteja, eikä päteviä sijaisia ole usein saatavilla. Seudun kuntien yhteistyö mahdollistaisi yksittäistä kuntaa vaikuttavamman

ratkaisun kuntarajat ylittävään haasteeseen. Sijaispooli kerää yhteen riittävän osaajien resurssin, ja samalla päiväkotien tekevät kädet vapautuvat aikaa vievästä sijaisrekrytoinnista lapselle.