Littoisten joukkoliikenteeseen etsitään ratkaisua

Kaarina-lehdessä 27.3.2019 julkaistu mielipidekirjoitus
 
Kaarina-lehdessä 20.3.2019 Hiiskan- ja Teerimäen omakotitaloyhdistyksen johtokunta kirjoittaa Littoisten linja-autoyhteyksien parantamistarpeesta. Olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä, Littoisista tarvittaisiin yhteys Varissuolle.  

 
Edustan Kaarinaa Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa ja asun itsekin Littoisissa. Littoisten asukkaiden viime syksynä tekemä vetoomus joukkoliikenneyhteyksien parantamisesta on viety Fölin joukkoliikennesuunnittelijoille tiedoksi. Olemme myös Liedon edustajan kanssa keskustelleet Littoinen-Varissuo-yhteyden tarpeesta Kaarinan ja Liedon virkamiesten kanssa. 


Yksinkertaisimmalta tuntuva ratkaisu jatkaa Turun keskustasta Varissuolle liikennöivää linjaa Littoisiin asti ei joukkoliikennetoimiston mukaan ole mahdollinen Varissuon palvelutarpeiden takia. Littoinen-Varissuo syöttöliikennettä on myös kokeiltu. Viimeisin oli Liedon tilaama aamun ja iltapäivän koululaisvuoro 601 Littoisista Varissuolle, joka sekin päätettiin hiljattain lopettaa yhteyden vähäisen käytön vuoksi. 


Ongelma joukkoliikennetarjonnan lisäämisessä liittyy suoraan kysyntään. Liikenteen tarjonnan lisääminen edellyttää kysyntää ja käyttäjiä. Käyttäjiä saadaan vain säännöllisellä ja vakiintuneella vuorotarjonnalla. Ongelma kulkeekin usein kehässä; jos joukkoliikenne ei ole riittävän kattava, ei sen piiriin siirry uusia käyttäjiä, mikä taas rajaa mahdollisuuksia laajentaa ja lisätä liikennettä. 


Palautteiden perusteella on selvää, että vähintäänkin kysyntää Littoisista Varissuon kautta Kupittaan alueelle ja edelleen Turun keskustaan olisi. Tarpeet ovat Littoisten sisälläkin erilaisia. Asiaa selvitellään ja toivon mukaan jonkinlainen esitys tulee myös päätettäväksi. 


Kaarinassa joukkoliikenteen reiteistä päättää ensisijaisesti tekninen lautakunta ja sen jälkeen Turun kaupunkiseudun yhteinen joukkoliikennelautakunta. 


Malla Rannikko-Laine

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsen 
 

Naisen ääni

Edessä on vaalikevät. Äänestämme ensin tulevista kansanedustajista ja pian perään tulevista mepeistä. Ehdokasvalinta on tärkeä, koska äänellä valtuutamme jonkun toisen tekemään tärkeitä päätöksiä puolestamme.
Mielestäni on järkevää, että ehdokkaallani on omakohtaista kosketuspintaa arkeen, jossa itsekin elän, että hän ajaa minulle tärkeitä asioita ja on ikäiseni nainen.

Monesti ajatellaan, että juuri naiselle on tärkeä äänestää naista. Mies sen sijaan ei tutkimusten mukaan pidä sukupuolta tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksessä. Silti nimenomaan miehet äänestävät vaaleista toiseen naista useammin omaa sukupuoltaan.

Kuluvalla vaalikaudella eduskunnassa kansanedustajista 41,5 % on ollut naisia. Lähes puolet. Silti on huomionarvoista, ettei Suomen eduskunta ole koskaan ollut naisenemmistöinen. Suurimmillaan naisten osuus on ollut edellisellä vaalikaudella 2011–2015, jolloin eduskunnassa vaikutti 85 naista 200:sta, eli 42,5 %.

Eduskunta oli hyvin miesvaltainen aina viime vuosisadan puoliväliin asti. Kaikkein vähiten naisia valittiin vuoden 1930 vaaleissa, vain 11 eli 5,5 %. Toisen maailmansodan jälkeen naisten määrä kasvoi. Kuitenkin vasta 1970 vaaleissa rikottiin 20 prosentin raja ja 1983 vaaleissa 30 prosentin raja. On ällistyttävää, että vasta reilu kymmenen vuotta sitten, vuonna 2007, saavutettiin ensi kertaa 40 prosentin raja.

Kansainvälisesti verrattuna Suomi on edelläkävijä. Naisten osuus parlamenttien yhteenlasketuista edustajapaikoista on tällä hetkellä vain 22,7 %. Euroopan parlamentin jäsenistä 35,2 % on naisia.

Naisen asemaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on vaikuttanut asenteet ja yleinen ilmapiiri. Onneksi on myös varhaisia esikuvia, jotka ovat uskaltaneet seurata näkemyksiään vallitsevista yhteiskunnan rakenteista ja asenteista huolimatta.

Viime viikolla Minna Canthin syntymästä tuli kuluneeksi 175 vuotta. Suomenkielisen koulutuksen, kirjallisuuden ja naisasian edelläkävijä oli radikaali uudistaja. Canth vastusti perinteisiä sukupuolirooleja ja otti konservatiivisestä ympäristöstään huolimatta aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Suomi on monessa suhteessa ollut tasa-arvon edelläkävijä. Annoimme ensimmäisten joukossa äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden naisille jo vuonna 1907.

Voimme olla edelläkävijöitä jatkossakin. 14. huhtikuuta sinulla on oikeus ja velvollisuus käyttää ääntäsi sekä samalla mahdollisuus muuttaa maailmaa.
Blogikirjoitus on julkaistu 25.2.3019 Kokoomuksen Naisten Liiton blogissa