Ruuhkaisen Ristikallion koulun liikenteen turvallisuutta parannettava




Littoisten Ristikallion lastentalo toimii Kotimäen koulun 1–2-luokkalaisten oppilaiden kouluna, iltapäiväkerhona ja päiväkotina. Kouluun kulkee pieniä lapsia aamuisin sekä kävellen että vanhempiensa kyydillä. Nämä kaikkein pienimmät koululaiset vasta harjoittelevat monia aikuisille arkipäisiä asioita, kuten liikenteessä kulkemista. 

Tällä hetkellä Ristikallioon johtava liikenne ei ole sujuva ja turvallinen. Littoistentie ruuhkautuu erityisesti Ristikallion puukoulun edustalla arkiaamuisin. Tieltä kääntyy Ristikallioon aamukahdeksalta lapsiaan kyyditseviä vanhempia autoillaan niin, ettei takaa tulevat autot pääse ohittamaan. Samaan aikaan koulun pihalta ajaa pois autoja, ja tie ruuhkautuu. Myös Littoistentieltä Noppa- ja Nipsikadulle kääntyy runsaasti päiväkotiin lapsia kuskaavia autoja. 

Ristikallion liikennejärjestelyihin ja lasten turvallisuuteen olisi keksittävä nopeasti tehokas parannus. Aamuisin liikenteessä on kaikkein pienimpien lasten lisäksi Kotimäen kouluun suuntaavia 3-9-luokkalaisia lapsia, jotka ylittävät puukoululle nousevan tien.

Kaupungin tulisi tarkastella Ristikallioon aamuisin syntyvää autosumaa ja ryhtyä ELY-keskuksen kanssa neuvotteluun kohdan turvallisuuden parantamiseksi. Littoistentielle voitaisiin esimerkiksi rakentaa kääntyvien kaista Ristikallioon. Myös kevyen liikenteen väylän turvallisuutta tulisi tarkastella ja kehittää.


Luovatkin ratkaisut voivat osaltaan auttaa, jos autokyytejä saataisiin vähennettyä nykyisestä.

Mielipiteeni julkaistu Kaarina-lehdessä 22.2.2017.












Littoisten Tiuhtapuisto on vihdoin valaistu!


Hyviä uutisia Littoisiin! Kaarinan kaupunki on viimein asentanut valot Littoisten Tiuhtapuistoon eli Nukkakujan Muumi-puistoon. 


Meidän perhettä valaistuksen puuttuminen alkoi askarruttaa heti Littoisiin muuttaessamme puolitoista vuotta sitten. Kyselin asiaa kaupungilta jo vuosi sitten keväällä, ja asia luvattiin hoitaa. Puistossa ei ollut minkäänlaista valaistusta, joten siellä oli mahdotonta leikkiä pimeinä vuodenaikoina ilta-aikaan tai edes myöhään iltapäivisin. 


Valaistusta alettiin rakentaa ennen vuodenvaihdetta, mutta työ tyssäsi pian pitkäksi aikaa. Kun tiedustelin asiaa, kaupungilta kerrottiin, että työt jatkuvat kunhan valaisinpylväitä saataisiin varastoon lisää. Tänään kaikkien puistoäitien ja -isien odotus palkittiin, sillä valaistus on asennettu! Ero entiseen on iso, kun perheet voivat leikkiä puistossa myös vanhempien työpäivän jälkeen. 


Kiitos siis kaupungille lapsiperheiden huomioimisesta!




Kirjoitin viime syyskuussa Kaarina-lehteen asiasta mielipidekirjoituksen.
Kaarina-lehdessä 28.9.2016:

Littoisten Tiuhtapuistoon valaistus

Littoisten Luhakadun varren leikkipuistossa eli Tiuhtapuistossa ei ole lainkaan valoja. Puistossa joutuu leikkimään hämärässä varsinkin syksyisin ja talvisin ilta-aikaan, kun pimeä tulee ajoissa. Viereisen Nukkakujan valot eivät valaise puistoa lainkaan.
Lapsiperheet ja etenkin työssäkäyvät vanhemmat haluavat mahdollisuuden ulkoiluun puistossa myös alkuillasta. Leikkipuiston takana oleva metsä hämärtää puistoa entisestään, joten valaistus on viihtyvyyden ja turvallisuuden tunteen kannalta välttämätön.
Olen jo keväällä ollut yhteydessä asiasta Kaarinan kaupunkiin, ja valaistus on luvattu hoitaa leikkipuistoon. Toivottavasti työ saadaan käyntiin hyvissä ajoin alkusyksyn aikana, jotta tilanne paranee ennen pimeintä vuodenaikaamme

Lapsen, nuoren ja aikuisen kirjasto






Kirjastot kuuluvat Suomessa kaikkein suosituimpiin kulttuuripalveluihin. Monet käyttävät kirjastoa säännöllisesti ja useimmilla on muistoja kirjastoista elämän eri vaiheilta.  


Omasta lapsuudestani muistan kyläkirjaston rauhallisen tunnelman. Kotimme lähistöllä pysähtyi myös kirjastoauto, joka oli lapselle viikon kohokohta. Muistan yhä kirjastotädin ja -sedän,  lastenkirjaosaston, VHS-hyllyn ja takapenkin punaisen värin. Mieleeni on jäänyt jopa kirjastoauton tuoksu. 

Nuorena yläasteikäisenä kirjasto oli vapaa-ajanviettopaikka, jossa pystyi tekemään läksyjä ennen koristreenien alkua. Myöhemmin erityisesti yliopiston kirjastoissa tuli vietettyä runsaasti aikaa.  Vaikka yksiössäkin oli hiljaista, tenttiin luki mieluiten kirjastossa.  

Nykyään käymme poikani kanssa Littoisten kirjastossa. Oman lapsen tutustuttaminen kirjastopalveluun tuntuu erityisen tärkeältä. Kirjastossa lapsi saa valita mieleisensä kirjan, hän käsittää lainaamisen, oppii pitämään kirjasta huolta sekä palauttamaan kirjan toiselle luettavaksi.


Uudessa kirjastolaissa kirjastoilla on merkittävä rooli. Kirjastojen tehtävänä on aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen. Kirjastot ovat avoimia sivistyksen olohuoneita, monipuolisia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä ja paikallisia kulttuurikeskuksia. Yhdessä järjestöjen, seurojen ja paikallisyhteisöjen kanssa kirjastot voivat olla myös merkittäviä kaupungin elinvoiman lisääjiä. 

Uusi kirjastolaki velvoittaa myös kirjastopalvelujen maksuttomuuteen. Lain voimaantulon myötä alkuvuonna euron varausmaksu poistui. Nyt Kaarinassa ja kaikissa muissakin Vaski-kirjastoissa saa varata aineistoa maksuttomasti. Pienenkin maksun poistumisella on ollut merkittävä vaikutus lainaamisen lisääntymiseen.

Tulevaisuuden kunnassa tulee panostaa sivistyksen ja kulttuurin edistämiseen sekä vapaa-ajan palveluihin.  Vuoden lopussa valmistuvassa Kaarina-talossa tälle on käsittääkseni hyvät puitteet. Kaarinan pääkirjaston lisäksi monia muita toimintoja sijoitetaan saman katon alle.   Muunneltavia ja monipuolisia tiloja tarvitaan tulevaisuuden Kaarinassa ainakin tapahtumille, kulttuurille, tempauksille, harrastuksille, demokratialle ja oppimiselle. 






Elinvoimaa Kaarinaan



Kaupungin tehtävänä on luoda hyvinvointia alueelleen ja asukkailleen. Hyvinvointia syntyy monipuolisista palveluista, joihin tarvitaan edelleen verotuloja. Verotuloja, työtä ja elinvoimaa  saadaan tänne sijoittuvista yrityksistä. 

Tuleva maakuntauudistus vapauttaa kuntien energiaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä entistä enemmän elinvoiman vahvistamiseen. Tarjoamalla määrätietoisesti houkuttelevaa toimintaympäristöä yrityksille ja sujuvia palveluita yrittäjille luodaan yrittäjäystävällistä ilmapiiriä. 


Vuoden 2019 alusta kaikki kuntien sote-palvelut siirtyvät maakunnan järjestettäväksi. Tulevaan uudistukseen ja asiakkaiden valinnanvapauteen tulisi kunnissa valmistautua hyvissä ajoin. Valmistautuminen voidaan aloittaa laajentamalla palveluseteleiden käyttöä.
 

Palveluseteleillä olemassa olevat paikalliset sote-palveluita tuottavat yritykset vahvistuvat ja samalla syntyy myös uusia yrityksiä kaupunkiin. Näin valinnanvapauden alkaessa Kaarinassa on valmiina paikallisia yrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan sote-palveluita kaupunkilaisille. Samalla varmistetaan, että työpaikat ja veroeurot säilyvät Kaarinassa.

Kaupungissa tulee panostaa myös paikalliset yrittäjät huomioivaan hankintapolitiikkaan, päätösten yrittäjyysvaikutusten arviointiin ja säännölliseen vuoropuheluun kaupungin ja yrittäjien välillä.