Valtuustoaloite joukkoliikenteen liityntäpysäköinnistä Kaarinassa

Toimivan joukkoliikenteen kannalta on tärkeä kehittää tapoja, joilla houkutellaan uusia käyttäjiä sen piiriin. Liityntäpysäköinti lisäisi joukkoliikenteen käyttöä tilanteissa, joissa pysäkki ei ole sopivan kävelyetäisuuden päässä. Liityntäpysäköintiä tulisi selvittää ainakin palvelemaan 110-tien pikavuoroja sekä mahdollisesti myös Fölin seutulinjoja.

Turun kaupunkiseudun eli kuuden kunnan yhteinen joukkoliikenne on kokoajan kasvattanut suosiotaan, mutta on selvää, etteivät kaikki pitkien välimatkojen Kaarinassa pysty hyödyntämään sitä päivittäiseen liikkumiseen. Liityntäpysäköinti voisi onnistuessaan palvella Fölin käyttäjiä. Myös polkupyörille tulisi lisätä lukitsemisen mahdollistavia parkkipaikkoja pysäkkien yhteyteen. Selvittää voisi lisäksi kauppojen parkkipaikkojen vajaakäyttöä ja mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen liityntäpysäköinnissä. Samalla avautuisi uusia palvelumahdollisuuksia kaupalle.

Joukkoliikenteen houkuttelevuuden kasvattaminen on talouden kannalta järkevää. Fölin ehdotettu uusi seudullisen liikenteen kustannustenjakomalli toteutuessaan tulee kasvattamaan Kaarinan maksuosuutta seutulinjojen kustannuksista. Kustannuksia saadaan karsittua uusilla asiakkailla eli kasvattamalla lipputuloja. Tämä edellyttää joukkoliikenteen kehittämistä ja houkuttelevuuden lisäämistä. Naapurikuntamme Lieto on asiassa etukenossa ja aikeissa rakentaa 50 auton liityntäpysäkkiä joukkoliikennettä varten.

Kaarinan tulisi vähintäänkin varautua liityntäpysäköinnin rakentamiseen tulevaisuudessa, kun runkolinjastouudistuksen myötä bussien vuoroväli tihenee. Liityntäpysäköinnin tarve saattaa kasvaa myös, jos keskuskaupunkimme Turun keskustaa tulevaisuudessa muutetaan enemmän kävelypainoitteisemmaksi.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet katsomme, että joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi Kaarinan tulee kartoittaa mahdollisuudet ja kaupunkilaisten tarve liityntäpysäköintiin. Suunnittelussa tulee huomioida tuleva rakentaminen ja yritysten sijoittuminen. Asukkaiden tarpeita tulisi kartoittaa myös kyselyn avulla.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta

Malla Rannikko-Laine

Täysin turhat mikromuovit

Kirjoitukseni Kokoomuksen Naisten liiton blogissa 7.5.2018

Merten kasvava muoviongelma on herättänyt suomalaiset ajattelemaan muovin ympäristöhaittoja. Vesistöihin päätyvä muovi on pitkäaikainen ympäristöriski niin ihmiselle, eläimelle kuin luonnolle.

Jopa 10 prosenttia merten muoviroskasta on mikromuovia ja suuri osa siitä on peräisin kosmetiikasta. Yhä useampi maa rajoittaa lainsäädännöllä tai taloudellisilla ohjauskeinoilla mikromuovien käyttöä.

Suomessa kosmetiikan mikromuoveja ei ole kielletty, vaan rajoitukset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Suomi on jäänyt odottamaan EU:n kantaa asiassa.Täysin turhia ja ympäristölle erittäin haitallisia mikromuoveja käytetään rakeina kosmetiikassa, kuten hammastahnoissa, suihkugeeleissä ja kuorintavoiteissa.

Ruotsi on tehnyt päätöksen kieltää meriä kuormittavan mikromuovin käytön kosmetiikkatuotteissa heinäkuusta alkaen. Britannia kielsi mikromuovin käytön vuoden alusta ja aikoo kieltää myös kertakäyttöisiä muovituotteita. Myös Yhdysvallat ja Kanada ovat kieltäneet mikromuovin käytön.

Suomessa monen tuotemerkin vapaaehtoisista rajoituksista huolimatta mikromuovien käyttö kosmetiikassa on silti yhä yleistä. Tuotteita saapuu kauppoihin myös paljon ulkomailta, ja kuluttajalta vaaditaan tarkkaavaisuutta, jos haluaa välttää mikromuovia sisältävät tuotteet.

Muovin käytön rajoittamisesta on tehty hyviä avauksia. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on mediassa pohtinut kertakäyttöisen muovituotteiden kieltämistä ja muoviveroa. Mikromuovin käytön kieltämisestä kosmetiikassa on myös kansalaisaloite allekirjoitettavana kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa.

Mielestäni Suomen tulee olla aktiivinen ja kieltää mikromuoveja sisältävien kosmetiikkatuotteiden valmistuksen ja tuonnin. Samalla meidän tulee vaikuttaa yhteisen rajoituksen syntymiseen EU:ssa. Muovisia kertakäyttöpakkauksia korvaavia tuotteita kehitetään kokoajan, joten myös kertakäyttöisten muovituotteiden käyttökieltoa tulisi alkaa valmistella.

Malla Rannikko-Laine
Kirjoittaja on liittohallituksen jäsen ja Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtaja

Valtuustoaloite kaupungin jätteenkeräyksen kehittämiseksi

Kulutamme kokoajan yhä enemmän ja kulutuksestamme syntyy myös yhä enemmän jätettä. Onneksi yhä suurempi osa jätteestä päätyy energiaksi ja kiertoon. Tuotteiden ja materiaalien kertakäytön sijaan kierrättäminen on luonnonvarojen vähetessä yhä tärkeämpää. Jätteiden lajittelu ja kierto säästää myös energiaa ja vähentää kaatopaikkakuormitusta. 

Esimerkiksi muovin kierrättäminen pesemisineen vie vain noin 15 % siitä energiamäärästä, joka kuluu muovin tekemiseen öljystä. Suomessa muovinkeräys on jatkunut nyt parin vuoden ajan. Muovinkeräys ottaa meillä kuitenkin vasta ensi askeliaan, sillä esimerkiksi Ruotsissa muovia on kerätty jo yli kymmenen vuoden ajan.

Kestää aikansa ennen kuin muovin lajittelusta tulee ihmisille tapa. Vaikka yhä useampi lajittelee roskiaan ja kierrättää muovijätteensä, vielä vain pieni osa muovijätteestämme päätyy kierrätykseen. Ongelmia tuo käytännössä yhä keräyspisteiden harva sijainti ja niiden vähäinen määrä. Vasta kun keräys helpottuu, muodostuu se osaksi arkirutiinia.

Tällä hetkellä muovipakkauksia pystyy kierrättämään alueellisissa keräyspisteissä. Lähimmän pisteen löytää netistä Rinki-ekopisteverkostosta. Yli 20 huoneiston taloyhtiöillä on myös velvoite kerätä muovijätettä omaan jäteastiaansa.

Kaarinan kaupunki on monessa asiassa ollut innovatiivinen. Kaarina voisi myös toimia kiertotalouden esimerkkinä. Kaupungin tulisi omissa palveluissaan huolehtia materiaalin kierrätyksestä ja esimerkiksi edistää yritysten mahdollisuuksia kierrättää. Kaarina voisi myös kannustaa asuinalueita yhteiseen jätteenkeräykseen, mikä helpottaisi ja lisäisi jätteiden lajittelua.

Piikkiössä on kahdella asuinalueella käytössä ns. Kimppakeräys. Yhteiskeräykseen Hakametsässä ja Piikkiönmetsässä päädyttiin, kun kunnan järjestämä jätehuolto alueilla loppui. Alueilla oli perustamisestaan lähtien ollut omien jäteastioiden pito kielletty, ja asukkailla velvoite liittyä yhteiseen keräyspisteeseen. Kun jätteenkeräys tuli vuoden alusta asukkaiden omaksi velvoitteeksi, päädyttiin jatkamaan yhteistä jätteenkeräystä. Omien roska-astioiden ja roskarallin sijaan yhteiset lukolliset jäteastiat ovat järkevä, ekologinen ja alueen liikenteen turvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu. Kaupunki edesauttoi yhteistä ratkaisua jättämällä roska-astiat alueiden käyttöön.

Hakametsän ja Piikkiönmetsän asuinalueiden kaltaiset jätteen kimppakeräykset voisivat toimia monilla muillakin alueilla ja järkevöittää jätteenkeräystä sekä lisätä kotitalouksien lajitteluintoa. Kaupunki voisi rohkaista asuinalueita yhteiseen jätteenkeräykseen osoittamalla maa-alueita yhteiskeräykseen tai hankkimalla keräystä varten jäteastioita. Asuinalueiden jätteen kimppakeräys voisi samalla madaltaa kynnystä mm. muovinkeräämiseen, kun keräysastioiden määrä lisääntyy. Jätteen kuljetus valitaan markkinoilla toimivien yritysten joukosta.

Kaarinan kannattaa ympäristöasioissa olla edelläkävijä ja edistää asumisen ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Samalla lisäämme kaupungin houkuttelevuutta asuinpaikkana.

Pyydämme, että Kaarinan kaupunki pyrkii toiminnassaan edistämään asukkaiden ja yritysten jätteenkierrätystä ja lajittelua, sekä ryhtyy selvittämään toimenpiteitä, joilla se voisi kannustaa asuinalueita jätteen kimppakeräykseen.

Kaarinassa 12.3.2018

Malla Rannikko-Laine / Kokoomuksen valtuustoryhmä

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeuden ei tulisi vanheta

Mielipide on julkaistu 3.1.2018 Turun Sanomissa ja Kaarina-lehdessä

Turun kouluista viime aikoina paljastuneet vanhat ahdistelu- ja hyväksikäyttötapaukset herättävät huolta. Tapauksia ei olla käsitelty aikanaan asianmukaisesti. Vaikka monen asian vähintäänkin toivoisi muuttuneen parempaan suuntaan parissa vuosikymmenessä, tulisi silti pysähtyä miettimään näitä tapauksia ja aikuisen roolia lapsen turvana. 

Lapsen tai nuoren kynnys puhua kiusallisista asioista saattaa nousta hyvinkin korkeaksi, jos kyseessä on valta-asemassa oleva henkilö. Kun aikuinen on asemansa vuoksi erityisen luotettu, hän syyllistyy tällaiseen rikokseen rikkoen erityistä luottamusasemaansa. Ilmapiiri tulisi luoda ympärillä olevien aikuisten, niin opettajien kuin vanhempien, taholta niin luotettavaksi, että lapsella on rohkeus kertoa kokemastaan. Pahinta nyt ilmi tulleissa tapauksissa on se, että lapsi on saattanut kertoa kokemastaan, mutta tätä on vähätelty tai asia on ohitettu keksittynä juttuna. 

Seksuaalirikos vanhenee tietyssä ajassa, eikä tämän jälkeen rikoksesta voida enää nostaa syytettä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhenee kymmenessä vuodessa ja lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus kahdessakymmenessä vuodessa. Nykykäytäntö vanhenemisesta on ongelmallinen, koska tapaukset saattavat lapsen mielessä olla niin häpeällisiä, että niitä ei aikanaan viedä eteenpäin. Ajan kuluminen ei kuitenkaan poista tapahtunutta rikosta eikä sen pitäisi vähentää tekijän vastuuta teoistaan. 

Mielestämme lapseen koskevan seksuaalisen hyväksikäytön  syyteoikeuden ei pitäisi vanheta. Lapsi saattaa olla kykenemätön käsittelemään asiaa ajallaan tai toisaalta saattaa käydä niin, ettei hän saa aikanaan tarvitsemaansa tukea asian eteenpäin viemiseen. Asiat saattavat nousta julkisuuteen ja poliisin tietoon vasta hyvin myöhään niin kuin nyt esillä olleissa tapauksissa on käynyt.

Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtaja 2018

Malla Rannikko-Laine

Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtaja 2017

Satu Koskinen